– Kuule Niilo, nyt sinä olet jo iso poika, niin iso että me voimme mennä saunaan, me miehet yhdessä.
– Eno, mikä on sauna ja miksi me sinne menemme?
– Et taida vielä tietää mikä sauna on, koska et ole käynyt siellä ennen, mutta kohta näet. Monet koirat tykkäävät saunoa, niin Musti ja Nallekin tykkäsivät. Ne saivat aina hepulin kun sanoin niille, että nyt on saunapäivä.
Musti ja Nalle, nehän olivat enon ja Outin koirat ennen minua, kääpiöpinserit, jotka kuolivat viime syksynä. Lepäävät nyt rantasaunan takana joen rannalla, olihan eno kertonut heistä minulle.
– No niin, Niilo, tulehan nyt saunaan. Hyppää tänne lauteille minun viereen…
– Miksi eno istuu tuolla korkealla, pää melkein katossa kiinni? Mutta eihän sillä ole edes vaatteita enään päällä, sehän on ihan alasti! Eeno-ooo…!
– Mitä sinä hölmistelet? Hyppää nyt tänne, Niilo, hyppää!
– Hyppään, hyppään…
– Oho, sinähän tulit vauhdilla, nyt sinä olet sitten saunassa, istuhan siihen viereen, siinä on sinun paikkasi.
– Onpas täällä kuuma! Eipä ainakaan palele, ei palele niin kuin ulkona pakkasessa, kun pitää käydä pissalla ja jalat jäätyy. Mutta mukavahan täällä on, taidanpa vähän kellistellä…
– Taidat nauttia saunomisesta kun noin kellistelet, arvasinhan minä. Annahan kun minäkin panen tähän lauteille pitkäkseni, no niin, tässä me miehet nyt makoilemme, saunakaverit, kylki kylkeä vasten.
– Eno, sinähän ole jo ihan märkä, mikä sinulla on? Minäpä vähän maistan…
– Mutta Niilo, sinähän nuoleskelet minua, onko suolaista? Kuule, taitaa sinullakin olla jo aika kuuma kun olemme niin kauan makoilleet, olisi varmaan parasta lähteä alas. Outikin voi jo odotella meitä…
– Huh, kylläpä on jo kuuma, mutta mukava. Taidan vielä kokeilla kuinka kovaa täällä lauteilla pystyy jouksemaan, nyt kun kerran olen täällä…
– Voi sinun kanssasi Niilo, minkä hepulin sinä nyt sait, juokset lautaita päästä päähän, vaikka ne eivät ole kuin pari metriä pitkät! Olikohan nämä liian kovat löytyt sinun pienelle pääkopallesi?
– Hyppää nyt alas, minäkin tulen, minun pitää vielä käydä suihkussa.
– Miksi sinä eno seisot nyt vesisateessa, ja miksi se vain sinun päällesi sataa?
– Kuule Niilo, älä tule nyt tähän suihkun alle ettet kastu, kuulitko, noh, mene kauemmaksi…!
– Eno, minäkin tulen siihen sateeseen! Katso, minä yritän pyytää vesipisaroita suuhuni… nyt sataa suoraan suuhun, ja nyt, ja nyt…
– Voi sinua pöllöä, onko mukava hyppiä suihkussa suu auki? Nyt sinäkin olet ihan märkä.
– No niin, tulehan tänne niin minä kuivaan sinut pyyhkeellä, saunakaverin. Valmista tuli, menehän nyt Outin luokse tuosta ovenraosta… Oho, kylläpä se lähti, juoksi kuin mielipuoli!
– Jounii-iii, mikä Niilolle tuli kun se juoksee hirmuista vauhtia ympäri pirttiä märkänä?